Ajatuksia pormestarikävelyllä 25 III 2017: Malmista 2020-luvun urbaanin Helsingin sydän!

Malmille suuntautuneen, kolmannen pormestarikävelyn aikana nousi jälleen esiin se, kuinka monin erilaisin katsein tätä Suomen merkittävintä lentokenttää voi katsoa. Helsingin suurten puolueiden eli kokoomuksen, vihreiden ja SDP:n ehdokkaille se on joutomaata, jota kelpaa vain täyttää: asunnoilla, asfaltilla ja 25 000 asukkaalla.

Lähdin Malmille, koska kansalaisitta on tullut runsaasti kenttää puoltavia kannanottoja ja pyyntöjä tehdä ”jotain” asian hyväksi. Meille, jotka olemme avoimesti ja jo pitkään asettuneet puolustamaan sekä asumista että lentotoimintojen säilyttämistä, katsomme Malmia tietenkin monenlaisten mahdollisuuksien kenttänä. Sillä on symbolisestikin historia, joka liittää yhteen itsenäisen Suomen tarinan ja lentotoiminnan. Sen rakennuskanta on saanut laajaa eurooppalaista huomiota. Itselleni Malmi tarjoaa mahdollisuuden yhdistää sekä lentotoimintaan liittyvää monitahoinen osaamista ja yritysosaamista.

Pormestarikävelylle osallistui noin 40 uteliasta ja kiinnostunutta, erinomainen otos Malmin ystävistä. Saimme teho-opastuksen alueelle ja sen rakennuksiin Malmin kentän ystävien kärkivaikuttajilta. Kaikkiaan ystäviä lienee Suomessa ainakin 56 067 ja Helsingissä vähintään 13 197. Näin monta henkilö allekirjoitti Lex Malmi –kansalaisaloitteen ja helsinkiläinen aiemman kuntalaisaloitteen, jolla vaadittiin Helsinki-Malmin lentoaseman säilyttämistä ilmailukäytössä.

Myöhemmin iltapäivällä osallistuin Kruununhaassa vaalipaneeliin, jossa ärhäkkä edustaja yleisöstä nousi puolustamaan lentotoimintojen säilyttämistä, tai ”city-kenttää”. Ilmailu ja koneet ovat muuttumassa, robottikoneet sekä sähköinen ja miehittämätön ilmailu ovat jo todellisuutta. Ilmatieyhteys keskelle suurkaupunkia on elävää todellisuutta muualla ja Suomen pääkaupungissa se olisi korvaamattoman tärkeä etu.

Valtio on edelleen asianosainen. Pääministeri Sipilä on ollut aloitteellinen ja eduskunnassa on vahvaa myönteistä ilmapiiriä Malmin säilyttämiseen.  Mutta Malmin lentoasema ja Helsingin asuntopolitiikka liittyvät vahvasti yhteen.  Malmille on yleiskaavan mukaan tulossa 25 000 ihmisen asuinalue. Kuulun siihen joukkoon, jonka mukaan Malmin lentoaseman alueelle sopivat tulevaisuudessa asuminen, ilmailutoiminta ja virkistyskäyttö. Useita hyviä ja toteuttamiskelpoisia suunnitelmia on olemassa.

Miten Helsingissä voi toteuttaa hyvää asuntopolitiikkaa? Kestävää kaupunkikehitystä on se, ettei kaupunginosia ja asuinalueita päästetä liikaa eriarvoistumaan. Malmi voisi tarjota uudenlaista, tiiviimpää asumisen yhteisöllisyyttä muun muassa yhdistämällä erilaisia asumismuotoja.

Malmilla voidaan toteuttaa suomalaisten arvostamaa luonnonläheinen asumista. Viher- ja kulttuuriperintöalueet ja puistot ovat henkireikiä, joiden monimuotoisuutta on lisättävä vähentämisen sijaan. Esimerkiksi Helsinkiin kuuluvat kaikkien helsinkiläisten käytössä oleva Keskuspuisto ja muut viheralueet.

Malmin kentän laidalla seistessä vanha ajatus palasi mieleen: pääkaupunkiseudun kaupunkien tulisi pystyä entistä paremmin yhdistämään maa-, kaavoitus- ja asuntopolitiikkaansa sekä yhdessä parantamaan joukkoliikennettä. Keskustan on ollut myötävaikuttamassa siihen, että Raidejokeri helpottaa osaltaan kohtuuhintaisten asuntojen pulaa Helsingissä ja muuallakin pääkaupunkiseudulla. Tavoitteena tulee olla uusia palveluita ja uutta elinkeinotoimintaa.

Malmi ei ole uhka vaan mahdollisuus kehittää 2000-luvun uusi urbaani sydän Helsingille. Alueen tulevan suunnittelun avulla voidaan vahvistaa helsinkiläisten identiteettiä, ylpeyttä ja kotiseututunnetta.  Alueen monet menneisyyskerrostumat ovat vahvasti läsnä tuottamassa uudenlaisia kerrostumia asuin- ja virkistystarpeisiin.

(Lähde: http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234158-avoin-kirje-jan-vapaavuorelle-malmin-lentoaseman-ystavilta)

1 vastaus artikkeliin “Ajatuksia pormestarikävelyllä 25 III 2017: Malmista 2020-luvun urbaanin Helsingin sydän!”

  1. Ilmailun saralla on tosiaan tapahtumassa jotain mitä ei ole tapahtunut ikiaikoihin, nimittäin mullistus. Koulutus ja yleisilmailu tullee siirtymään sähköön koska itse laitteet ovat halvempia, hyvin hiljaisia, ekologisia ja huokeita käyttää kun sähköä kuluu vain parilla eurolla per tunti ja moottorihuoltoakaan ei enää ole. Pipistrel toi markkinoille 2015 koulutukseen soveltuvan sähkölentokoneen jonka toiminta-aika on 1,5 t. ja nyt Yhdysvalloissa on sertifioitavana Sunflyer jolle luvataankin sitten jo 3-3,5 t. toiminta-aikaa. Halvan polttoaineen Yhdysvalloissa 25 sähkölentokonetta Sunflyeriltä tilannut lentokoulu laskee lupakirjan suorittamisen kustannusten tippuvan kolmannekseen, ei siis kolmanneksen vaan kolmannekseen! Airbus tuo myös sertifioidun e-fan 2.0 sähkölentokoneen markkinoille loppuvuodesta, mutta on luopunut 4.0 version suunnittelusta koska nekin resurssit halutaan ohjata sähköisen lentokoneosaamisen kehitystyöhön, mitä näytetään pidettävän erittäin tärkeänä ilmailun tulevaisuuden osa-alueena. Maailmalla tähän panostetaan paljon.
    Kun tämä kehitys skaalautuu pieniin matkustajalentokoneisiin mahdollistavat ne aivan uudenlaisen tiheän ja notkean lentoliikenneinfran maassamme. Malmilta on Ouluun 520 km, Tukholmaan 400 km ja Pietariin 300 km. Reittejä voidaan järjestää kustannusten laskun myötä pienemmille paikkakunnille, mikä on varmasti maakuntien mieleen. Helsingillekin lentoliikenneinfrasta huolehtiminen on myös tärkeää kun huoimioidaan pääkaupunkiseudun huono saavutettavuus. Merta on moneen suuntaan ja omankin maan mittasuhteet ovat harvaanasutussa maassa suuret. Sähköinen matkustajalentoliikenne voi tuoda tähän ongelmaan suuren helpotuksen ja se soveltuu parhaiten pienille city-lentokentille kuten Malmi. Vantaan kenttä on Suomen kansainvälinen suurlentokenttä jolta toimivat vastaisuudessakin se perinteinen kalusto jolla hoidetaan mm. Aasian ja Euroopan mielellään mahdollisimman kitkatta. Nythän tilanne on se, että Rajan tai Medihelin kopterin saadessa hälytyksen haittaa tämä normaalia matkustuslentoliikennettä. Lisäksi odotan mielenkiinnolla sitä, minne miehittämättömät valvonta/etsintä lentokoneet sijoitetaan. Nämäkin laitteet voisi suoraan sijoittaa Malmille.
    Maalailematta mitään pilvilinnoja niin totean, että tältä se nyt vain näyttää. Kehitys kehittyy ja sähköiseen ilmailuun panostetaan paljon. Sähköisiä lentokoneita on jo olemassa ja otetaanhan Dubaissa käyttöön lentävät sähkötaksitkin. Olisi hyvin, hyvin lyhytnäköistä kiirehtiä ajamaan Malmi alas nyt tekemällä jotain peruuttamatonta, kuten rakentamalla heti taloja kiitotien eteläpäätyyn. Näen Malmin kentällä häikäisevän hightech-tulevaisuuden jos sen vain annetaan säilyä meille ja tuleville sukupolville. Kansalaiset ovat toistuvasti ilmaisseet halunsa kentän säilyttämiseen ja pontta tälle vaatimukselle on nyt vieläkin enemmän kuin aiemmin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *