Pormestarikävelyllä Kalliossa 1 IV 2015: ajatuksia työstä ja yrittämisestä kaupungissa

Kallio Helsingissä on työn ja teollisuuden sekä tuotannon ja työväenliikkeen kaupunginosa. Alueella näkyy hyvin työn luonteen muutos viimeisen sadan vuoden aikana. Teollisuuden tilalle ovat tulleet toimistot, innovaatiotilat ja start-up -yrittäjät. Uudenlaisia kahviloita ja ravintoloita nousee ja osa kivijalkakaupoista näyttää kukoistava. Mikroyrittäjyys on 2010-luvun työtä.

Kaikki hyvin, siis?

Huomisen työ on yhä enemmän yrittämistä kaikkialla Suomessa. Helsingissä palvelualojen osuus työpaikoista on jo 85 %. Valtaosa on mikroyrityksiä, jotka työllistävät alle viisi henkilöä. Vaikka tämän uusiyrittäjyyden taustalta löytyy rutkasti luovuutta, tarvitaan edelleen asenteiden muutosta. Verotuksen on oltava riskinottoa palkitsevaa. Uusia yrittäjiä tulee rohkaista vaihdoksiin, kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Muutamista mikroyrityksistä on kasvanut menestystarinoita. Silti edelleen tarvitaan julkisen sektorin läsnäoloa: innovaatiokannustimia ja apua tuotekehitystyöhön. Yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä sosiaaliturvaa on parannettava. Siirtymä palkkatyön ja yrittäjyyden välillä on tehtävä helpommaksi. Kaupungintalon on helpotettava itse tekemiseen perustuvaa yrittäjyyttä. Kioskikahvilat ja munkinpaistajat tekevät tosityötä jo tänään.

Sote-muutokset avaavat kaupungille mahdollisuuden vahvistaa elinkeinopoliittista rooliaan. On tärkeää, että kaupungilla ja yrityksillä on luonteva yhteys. Menestyessään yritykset tuottavat työtä, palveluja ja verotuloja. Ne vastaavat innovaatioista ja uudistavat kaupunkikulttuuria. Helsingin tulee edistää yritystoimintaa yrittäjäystävällisellä elinkeinopolitiikalla.

Moni meistä haluaa toteuttaa unelmansa eli perustaa kahvilan tai ravintolan, avata liikkeen tai tuottaa asiantuntijuuteen tai tietämykseen perustuvaa osaamista. Suomalainen ruoka, design, muotisuunnittelu ja vaikkapa puutyön taidot kaipaavat kansainvälistä tuotteistamista. Helsinkiin on perustettu lukuisia uusia, yhden hengen matkailu-, palvelu- ja hyvinvointiyrityksiä. Usein taustalla ovat maahanmuuttajataustaiset yrittäjät.

Yliopistot ja korkeakoulut ovat avainasemassa uusien yrittäjäosaajien kouluttajana. Yritykselle on tärkeää perustamisvaiheessa, että tuote- ja palvelutarjonta valmistuisi nopeasti, jotta ensimmäisiä asiakkaita voidaan houkutella. Aloittavalle yritykselle tarvitsee liiketoimintasuunnitelman sekä tietoa markkinoista. Uuden kehittäminen vaatii aina rahoitusta, ja yrittäjätiimillä ei aina ole itsellään laittaa riittävää määrää henkilökohtaista omaisuuttaan peliin.

Pohdittavaksi

  • On saatava valtuustokauden mittainen elinkeinopoliittinen ohjelma, jonka valmisteluun osallistuvat myös mikro- ja pienyrittäjien edustajat
  • On luotava yhteistyöverkosto, jonka puitteissa kaupunki, yrittäjät ja poliittiset päättäjät voivat käydä vuoropuhelua
  • Kaavoituksen kautta tulee tarjota tiloja erityyppisten elinkeinojen harjoittamiseen. Kivijalkatiloilla on edelleen kysyntää myös keskusta-alueen ulkopuolella
  • Olisi pohdittava mahdollisuutta aikaansaada pienyrittäjälle suunnattu starttirahasto, josta kaupunki vastaisi yhdessä korkeakoulujen sekä yrittäjäjärjestöjen kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *