Vaalit

Kunnallisvaalit 2017 – Sisua ja sivistystä!

 

Helsingin Sanomien pormestarivaalikone

Keskeiset teesini

I Oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus

Välittävä ja sivistynyt Helsinki pitää huolta jokaisesta. Eriarvoistumisen uhka on todellinen. On yhteinen vastuumme, että jokainen helsinkiläinen kokee itsensä osaksi yhteisöä.

Pormestari kantaa vastuun koko Helsingistä. Kaupunginosia ja lähiöitä on kehitettävä yhdenvertaisesti: Alueiden eriytymiselle on sanottava jämäkkä ”ei”.

Terveydenhoidon, vanhustenhoidon, koulujen, päiväkotien ja kirjastojen sekä kulttuuri- ja virkistyspalvelujen pitää olla tasa-arvoisesti saatavilla, asui missä päin pääkaupunkia tahansa.

Urbaani yhteisö hyötyy itsensä likoon laittavista helsinkiläisistä, kuten järjestöaktiiveista ja pienyrittäjistä. Helsinki tarvitsee henkeä, jossa itsensä peliin laittamista arvostetaan.

II Vastuunkanto ja lähidemokratia

Pormestari ei piiloudu. Ihmisten tulee tietää, kuka kantaa vastuun. Mitä huonompia ovat uutiset, sitä kipeämmin tarvitaan pormestarin astumista esiin.

Avoimuus ja vuoropuhelu on palautettava päätöksenteon johtaviksi ohjenuoriksi. Ihmisten osallisuuden vahvistamiseen tarvitaan enemmän kunnianhimoa.

Päätöksenteossa on kuultava paremmin helsinkiläisiä. Kansanvaltaa on se, että eri näkökulmista käydään julkinen ja avoin keskustelu ennen päätöksentekoa. Nyt päätöksenteko on ollut liikaa valtapuolueiden kabinettisopimista.

III Sydämen sivistys ja sisukkuus

Välittävä Helsinki on vähintään yhtä tärkeä tavoite kuin kilpailukykyinen Helsinki.

Talous ja kilpailukyky eivät ole arvoja, vaan Helsingin kehittämisessä keskeisiksi arvoiksi pitää nostaa hyvinvointi, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys. Vain siten syntyy sivistynyt, vahva identiteetti ja tasa-arvosta nouseva kaupunkikulttuuri.

Luonto kuuluu kaupunkiin. Kun Helsinki kasvaa, korostuu lähiluonnon merkitys. Lähiluonto pitää huomioida paremmin kaupunkia suunniteltaessa ja rakennettaessa.

Helsingin menestys säteilee muualle Suomeen, ja päinvastoin. Arvonsa tunteva Helsinki haastaa Euroopan metropolit, yhdessä muun Suomen kanssa.

 

 

 

 

Sivistystä

Olen humanisti – uskon ihmisen haluun oppia, tietää lisää, tehdä hyvää lähiympäristössään. Naiivia, epäilemättä, mutta tiedon avulla on Suomessa tuotettu nykyaikaa, siihen liittyvää osaaminen, inhimillisyyttä ja toiminnan varmuutta.
helsinki07.jpg
Opettajana ja tutkijana elän siitä, että uutta tietoa tuotetaan ja vanhaa päivitetään ja opetetaan nuorille. Tietoa tulee kriittisesti arvioida, esittää moraalisia ja eettisiä kysymyksiä. Se edellyttää korkeatasoista ja avointa opetusjärjestelmää.

Suomen historia on ollut lukemisen ja oppimisen, kirjojen ja sivistyksen historiaa. Uskon vahvasti, että peruslukutaidon ja koulutuksen tasa-arvon varassa mennään tulevaisuuteen. Avainsana on tänään ”innovaatio”. Lisäisin siihen oivaltamisen, kykyä sopeutua muutoksiin, rohkaista opiskeluun ja riskienkin ottamiseen. Siinä on ollut suomalaisen menestymisen avain.

Yhteiskunnallinen vakaus syntyy luottamuksesta. Sosiaalinen pääoma kasvaa vastavuoroisuudesta. Minulle suomalainen koulujärjestelmä on arvo sinänsä. Haluan kehittää koulutuksen kaikkia tasoja. Peruskoulu antaa vahvan perustan. Korkeakouluissa ja yliopistoissa tulee olla paras laatu.

Docendo discimus (Opettamalla opimme)

Sisua

Mistä syntyy taitokansa, tunne osaamisesta ja sisukkuudesta? Siihen kietoutuu monenlaista sisältöä, työntekoa, harrastuksia, vapaa-ajan käyttöä – arkea ja juhlaa! Omavaraistaloudesta noustiin nopeasti teolliseksi yhteiskunnaksi, ja siitä oli vain lyhyt siirtymä tietoyhteiskuntaan ja palveluvoittoiseen talouteen.
1918_069.jpg
Sisu liittyy mielikuvissamme edelleen agraarin elämän arvoihin ja osaamiseen. Suomessa arvostetaan työtä, raskasta perusteollisuutta, tuotantoa ja niiden tekijöitä, rautakouria ja perushoitajia. Menneisyyden kulttuurinen paine on raskas. Suomi on selvästi jäänyt kaupunkiteollisesta kehityksestä. Kivijalkaa on pidetty raskaassateollisuudessa, tekniikan, metsän ja metallin arvoissa.

Siirtymä maalta kaupunkiin ei ole tuottanut ymmärrystä teollisen tuotannon muuttumisesta ja palvelun merkityksen kasvusta. Kuluttamiseen ja palveluun, muotiin ja moniarvoiseen elämäntapaan liittyvät tarpeet kasvavat. Muutos haastaa innovaatiopolitiikan. Kyse on perimmiltään siitä, miten mikroyrittäjä tai kivijalkakauppias voi elää. Tarvitaan talouskasvua ja uusia työpaikkoja.

Tässä maassa lukuisia nuoria koulutetaan kulttuuri- ja palveluvaltaisiin aloihin.Kaikki eivät voi saada elantoansa pienistä käsityöpajoista –  Suomi on valovuosien päässä Ruotsin kokemuksista. Muutos lähtee nuorista, opettamisesta ja tahdosta sitouttaa nuoret pohtimaan tulevaisuuden taitoja, testaamaan osaamistaan. Vain siten ”vihreän kullan” tilalle voidaan saada esimerkiksi tekstiili- tai elämysteollisuuden vallankumous.

Tempora mutantur, nos et mutamur in illis (Ajat muuttuvat, ja me muutumme niiden mukana)

Kulttuuria

Viime aikoina suomalaisia on puhututtanut Suomen kuva maailmalla ja luottoluokistuksen. Maakuvaa olen itsekin saanut olla muokkaamassa. Vuosia olen opettanut, että suomalaisuus elää kulttuurin ja luonnon sekä maaseudun ja kaupungin kiehtovassa välimaastossa. Kulttuurimaisema, kylät, kaupungit ja alueet saavat meillä edelleen merkityksenä suhteessa luontoon, eivät suhteessa kulttuuriperintöön tai historiaan.
helsinki11.jpg
Vasta kylmän sodan päättyminen antoi tilaa toisenlaisiin painotuksiin. Maamme integroitiin osaksi eurooppalaista politiikkaa. Tarvittiin uusi kertomus. Suomi nostettiin korkean teknologian mallimaaksi. Historia ja kulttuuri antoivat vastauksia klassiseen kysymykseen: mitä Suomi todellisuudessa on?

Suomeen liittyvät mielikuvat korostavat edelleen kylmyyttä, metsäisyyttä, luontoa ja pohjoisuutta. Maailman mediassa Suomi esiintyy epädramaattisena ja pienenä toimijana, joskin myönteisesti, silloin kun tilaa annetaan. Joskus saamme mallimaan roolin. Matkailumaana Suomella ei ole vahvaa profiilia. Talvi korostuu paremmin kuin kesä. Ne, jotka maatamme tuntevat, korostavat elintasoa, toimivaa järjestelmää, rauhallisuutta ja tuvallisuutta.

Suomi on muille kiinnostava historiansa, yhteyksiensä ja kokemuksensa vuoksi. Tässä on kulttuurisen identiteetin ydin. Kulttuurin perusta on pidettävä vahvana ja tasa-arvoisena. Siinä sen voima.

Ars longa, vita brevis (Taide, taito pitkä, elämä lyhyt)